1. viikko - ihmisiä nääkin

 

Homogeenisessä Suomessa sitä on omaksunut tietynlaisen elämäntyylin ja asenteen, jonka hassuudet ja hienoudet ovat ainoa ensikäden kokemus maailmasta. Enkä tarkoita tällä ainoastaan itseäni tai ainoastaan suomalaisia, vaan ympäröimme kaikki itsemme turvallisella kuplalla – ei turvallisella sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan puhuttaessa tunnetusta ja totututusta.

Turvallisesta ei voida puhua ilman turvattomuutta – kuplaa ei ole ilman turvattoman ympäristön kontekstia. Vaikka Intiaan matkustamisessa oli alusta asti läsnä tilaisuuden hienous ja ainutkertaisuus, oli taustalla myös vierauden luoma vaara. Ajatus Intian kaltaisesta kulttuurista on niin kaukainen, ettei sitä osaa edes jännittää, kun ei tiedä, mitä sitä jännittäisi.

Kliseisesti joudun toteamaan, että menitpä mihin tahansa, ihmisissä on enemmän samaa kuin eriä. Opiskelijat ovat yhtä lailla jännittyneitä ja innostuneita, opettajat subjektiivisia ja puheliaita sekä kaikki, joihin olen tähän asti tutustunut aivan ihania. Ei kulunut viikkoakaan, kun koin voivani olla hyvinkin luontevasti oma itseni.

Kun tuttu samaistuu turvalliseen ja tuntematon turvattomuuteen tai peräti vaaralliseen, tulee jokaisen olla tarkkana, miten julkinen keskustelu vaikuttaa omaan ajatteluun. Uutiset ja politiikka ovat arjessa jatkuvasti läsnä eri medioiden kautta ja ne värittävät kuvaa jakautuneesta maailmasta, jossa korostuu samanlaisuuden sijaan erot ja oma erityisasema.

Kotona selatessani uutista tai sen kommentteja näen erilaisuutta ja vajavaisuutta kaikkialla. Intiassa olen pakotettu näkemään samanlaisuutta, koska oma hyvinvointini on siitä paljon suoremmin riippuvainen. Intiassa on vaaransa, mutta ne kalpenevat niille varjokuville, jotka kuvittelin näille ennestään muodottomille hahmoille.

Kammoksun ja hyljeksin siis heitä, jotka kylvävät yhteiskuntaan tai ympärilleen eripuraa oman etunsa nimissä. Säälin heitä, jotka osaavat oman selviytymisensä nimissä vain kääriytyä tähän tuttuun. Maailma kaikessa moninaisuudessaan on helposti liikaa pienelle ihmiselle, mutta turvattomuudesta syntyvien vääristymien sijaan tulisi pyrkiä olemaan vilpittömästi tietämätön kuin täyttää ympäröivä tyhjyys omaa kuplaa kirkastavalla mustuudella.